Valitsenko olla verkoston osa? Toimijana luovan alan verkostossa

Miten omaa ammatillista toimintaansa voisi kehittää? Mistä saisi apua omien luovien ideoiden toteuttamiseen? Kuka jeesisi eteenpäin, kun luovassa projektissa tulee uusi tai vaikea asia eteen?

Vastaus löytyy verkostosta. Luottoihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Verkosto vie parhaimmillaan jokaisen toimijan osaamista ja uraa eteenpäin. Usein toinen luovan alan toimija katsoo asioita hieman eri vinkkelistä kuin itse ja voi antaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Verkostosta löytyy osaaja, jolta hoituu helpommin jokin projektin osa-alue. Vertaistukea saa kokeneemmalta kollegalta, joka on myös kompastunut projekteissaan muutaman kerran ja löytänyt tiensä taas jaloilleen.

Verkoston voima

Verkostoista puhuttaessa on hyvä erottaa lyhytaikaiset, usein kirjallisiin sopimuksiin perustuvat hierarkkiset verkostot tasavertaisista verkostoista. Hierarkkisissa verkostoissa toimitaan esimerkiksi alihankkijana tai tuotantoprosessin yhtenä osana. Tällainen verkosto ei välttämättä vaadi ihmisten kasvokkaista tapaamista, vaan ainoastaan informaation sujuvaa kulkua ja aikataulujen noudattamista. Kysymys on tällöin enemmän tilaaja – toimittaja -suhteista.

Pitkäaikaiset, tasavertaiset verkostot toimivat vastavuoroisesti ja luottamukseen perustuen. Tällaista verkostoa ja verkostoitumista voi ajatella pitkän aikavälin – ehkä koko uran mittaisena – prosessimaisena toimintana. Luottamus rakentuu hitaasti ja vaatii yleensä kasvokkaista tapaamista, yhdessä toimimista, toistuvia yhteisiä kokemuksia, joiden perusteella voidaan todeta millaista yhteistyötä pystystään kehittämään. Jaetut ammatilliset kokemukset, joissa on onnistuttu toimintojen yhteensovittamisessa, ovat vahva pohja tulevalle yhteistyölle. Usein onkin niin, että vaikeitakin projekteja yhdessä tehneet toimijat valitsevat toisensa myös tulevaisuudessa, koska luottamus on jo olemassa.

Okulaari-hankkeessa luodaan luovien alojen verkostoa Varsinais-Suomessa. Kun syyskuussa pohdimme, millainen tilanne luovilla aloilla on, monet ilmaisivat, että eri alojen tekijät pysyvät helposti omissa alakohtaisissa verkostoissaan, eivätkä sekoitu.

Verkostoitumisen jarruttajat voivat olla sekä ulkoisia, olosuhteisiin liittyviä syitä, että yksilön sisäisiä, omiin taitoihin tai asenteisiin liittyviä esteitä. Yksi yleinen este verkostoitumiselle on, että toimija ei ole tullut ajatelleeksi, mitä verkostoista itse hakee, tai millaista osaamista itse voi tarjota muille. Emme aina tule ottaneeksi aikaa oman osaamisen sanallistamiseen ja sen kirkastamiseen, millaista kumppanuutta oma toiminta tarvitsee edistyäkseen seuraavalle ammatilliselle tasolle. Joskus luovalla alalla – niin kuin muillakin aloilla – totutaan ja uraudutaan toimimaan ”kuten ennenkin” omien tuttujen samalla alalla toimivien kanssa, eikä havahduta verkostoitumisen hyötyihin: millä tavalla oma toiminta voisi kehittyä vuorovaikutuksessa tai yhteistyössä muiden alojen tai toimijoiden kanssa.

Epätietoisuus omista ammatillisista tarpeista ja tulevaisuuden suunnista kertoo heikosta ammatillisesta toimijuudesta. Yksi tapa vahvistaa luovan alan verkostoa onkin aloittaa verkostoitumisprosessi yksilöiden oman toiminnan lähtökohtien ja tavoitteiden kirkastamisesta. Kun tiedän mitä osaan, hahmotan millaisessa ammatillisessa vaiheessa olen ja sanallistan itselleni uraan liittyvät unelmani, on helppo artikuloida muille toimijoille millaista kumppanuutta haluan rakentaa. Verkostossa toimiminen on vuorovaikutusta, joten on hyödyllistä miettiä millaisia asioita omassa viestinnässään haluaa painottaa.

Tätä oman osaamisen sanallistamista tehtiin suunnittelemissani Okulaarin toimijuus -koulutuksissa syksyllä 2022.

Ammatillisen toimijuuden määrittelynä käytin Jyväskylän yliopiston aikuiskasvatustieteen professorin Anneli Eteläpellon ja hänen kollegojensa – Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi & Katja Vähäsantanen – tekemää muotoilua: ”Ammatillinen toimijuus on työntekijän (ja / tai työyhteisön) vaikuttamista , valintojen tekoa ja kannan ottoa, joka kohdistuu omaan työhön ja/ tai ammatilliseen identiteettiin.”

Verkostoitumisessakin on kyse oman ammatillisen uran ohjaamisesta, omien valintojen tekemisestä ja omaan työhön vaikuttamisesta.

Okulaari -hankkeen toimijuus -osiossa käsiteltiin neljänä koulutuskertana ammatillista toimijuutta erilaisten puheenvuorojen ja tehtävien avulla. Vierailijoina koulutuksissa olivat Anna Hellstén Osuuskunta Kulttuurivaltakunnasta, taiteilija, kouluttaja ja yrittäjä Oona Tikkaoja, Eeva Vuorinen, Turku Game Hub ry:sta sekä tietokirjailija, pitchauskouluttaja Elsa Ervasti. He ovat kaikki myös luovan alan yrittäjiä.

Ammatillisen toimijuuden vahvistaminen

Yksilön näkökulmasta ammatilliseen toimijuus koostuu ensinnäkin ansioluetteloon kirjattavista faktoista: oma työ- ja koulutushistoria, työssä tai muualla hankitut ammatilliset kokemukset ja näistä nouseva osaaminen. Näitä faktoja omasta tähänastisesta toiminnasta toimijuus-koulutuksessa kerättiin osaamiskarttaan ensimmäisellä tapaamiskerralla lokakuussa. Karttaan hahmotettiin myös tulevaisuuden tavoitteita ja mietittiin kenen avulla omiin tavoitteisiin voisi päästä. Nämä tavoitteet ja ihanteet liittyvät ammatilliseen identiteettiin.

Ammatilliseen toimijuuteen liittyy toiseksi ammatti-identiteetti, joka on osaamisen tavoin voi olla muuttuva uran eri vaiheissa. Vahva ammatillinen identiteetti koostuu ainakin ihmisen ihanteista, motivaatioista ja tavoitteista. Nykyiset työsitoumukset kertovat myös ammatillisen identiteetin puolista: mihin olen sitoutunut ja mistä työssäni otan vastuuta.

 

Jos lähdet hahmottamaan omaa ammatillista toimijuuttasi, voit vastata vaikka seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä osaan, tiedän ja taidan?
• Millainen työhistoria minulla on? entä harrastushistoria?
• Millainen ammatillinen tukiverkosto minulla on?
• Mihin olen sitoutunut?
• Mikä motivoi minua?
• Millaista ammatillisuutta ihannoin ja tavoittelen?
• Kuka minä olen luovan alan ammattilaisena?

Toisella tapaamiskerralla koulutuksessa nimettiin verkostoitumisen ulkoisia ja sisäisiä esteitä. Listasimme sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka estävät luovan osaamisen muuttumista liiketoiminnaksi ja tekijöitä kannattelevaksi verkostoksi. Mietimme myös, kuinka näitä esteitä voisi pienentää tai ohittaa. Usein toistuvaksi sisäiseksi esteeksi koulutuksessa nimettiin alhainen itseluottamus ja sokeus oman osaamisen arvolle. Jokainen valitettavasti tottuu ja turtuu omiin taitoihinsa helposti, eikä ajattele omaa osaamistaan erityisenä tai erottuvana. Tämäkin on yksi hyvä syy verkostoitua eri alojen toimijoiden kanssa – suhteessa muihin oma osaaminen tulee helpommin näkyväksi. Muiden kanssa toimiessa huomaa helpommin, mitkä asiat on itselle helppoja ja sujuvia ja missä taas joku muu voi tehdä jonkin asian yksinkertaisemmin ja helpommin.

Kolmannella kerralla koulutuksessa kirjoitettiin kivijalkateksti, jonka pohjana oli paitsi osaamiskartta myös arvolistaus: jokaisen nopeasti kirjoittama tärkeimpien ammatillisten valintojen tai arvostusten kasa.

Oman osaamisen kivijalkatekstiä voi ajatella tekstimateriaalina, josta voi poimia ja muokata aina kulloiseenkin tarpeeseen oman toiminnan esittelyn. Tekstiä voi lähteä tuottamaan esim. valitsemalla yhden arvostamansa asian ja listata:

• mitä ko. asia tarkoittaa käytännössä?
• missä paikoissa, tiloissa, tilaisuuksissa ko. asia voi toteutua?
• kenen kanssa voi toteutua?
• kenelle toteutuu? kenen tarpeeseen ja millaisiin tarpeisiin?
• mitä seurauksia ja hyötyjä käytännöstä on?
• mikä itselle ko. asiaan liittyen on helppoa? (ydinosaamista)
• mikä itselle ko. asiaan liittyen vaatii ponnistelua, aikaa, keskittymistä ? (kehittyvää osaamista)
• mitä jo teet ko. asiaan liittyen? mitä tekisit jos kaikki olisi mahdollista?

Kivijalkatekstiä voi myös kirjoittaa sanoittamalla omaa osaamiskarttaa tekstiksi vaikkapa jatkaen seuraavia lauseita:

• Minulle on tuttua…
• Minulta sujuu…
• Tuon työhön mukanani…
• Minusta/työstäni on sanottu…
• Työni lopputulos antaa…
• Tarjoan ratkaisun, jos/kun …

Tekstin työstämisessä on hyvä käyttää muita apuna, jotta uudelleenkirjoituksen vaiheessa uskaltaa kiteyttää viestiään ytimekkäästi ja rohkenee käyttää riittävän itsevarmoja sanavalintoja. Usein kirjoittaja itse pyöristelee ja pehmentelee viestiään turhaan. Ammattiosaamista, luotettavuutta ja vilpittömyyttä viestivä kieli on sellaista, jota ei välttämättä itse ensimmäiseksi käyttäisi, vaan jonka joku toinen voisi sanoa sinun osaamisestasi.

Toimijuus-jakson koulutukset päättyivät kouluttaja, tietokirjailija Elsa Ervastin puheenvuoroon omasta yrittäjänurastaan sekä pitchauskoulutuksestaan. Elsa muistutti, että moni luova idea voi saada konkreettisen muodon vasta pitkän ajan kuluttua idean syntymisestä. Kannattaa siis puhua ideoista, tavoitteista ja unelmistaan ääneen, jolloin sopiva kumppani toteutukselle voi kirjaimellisesti astua ovesta sisään.

Elsa Ervastin ajatuksiin voi kuka tahansa tutustua hänen tietokirjojensa kautta: Pitch – Innostavan tiivistämisen taito ja Luovuuskoulu löytyvät mm. äänikirjapalveluista.

Toimijuus -teeman koulutukset huipentuvat yksilösparrauksiin, joista toinen sparrauspäivä toteutuu tammikuussa 2023. Ensimmäisessä sparrauksessa mietimme mm. luovan alan toimijan ajankäyttöä ja eri hankkeiden projektinhallintaa.

Kouluttajana minulle on erittäin inspiroivaa kuulla luovan alan toimijoiden projekteista. On suuri etuoikeus saada ohjata ja kannustaa ihmisiä sanallistamaan osaamistaan ja puhumaan siitä itseään vähättelemättä. Luovuus muuttaa merkityksettömän merkitykselliseksi ja näkymättömän näkyväksi. Luovilta aloilta syntyvät innovaatiot, jotka vievät työelämää ja yhteiskuntaa eteenpäin. Luovan alan toimijoiden täytyy vain kirkastaa oman osaamisen arvo ja artikuloida se muille.

 

Ammatillinen toimijuuden ja työssäoppimisen vahvistaminen. Luovia voimavaroja työhön.
Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi, Katja Vähäsantanen, Sanna Herranen, Mari Manninen & Anneli Eteläpelto (toim.) Jyväskylän yliopisto. 2014. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44975/978-951-39-6020-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Elsa Ervasti ja Joonas Turunen: Pitch! Innostavan tiivistämisen taito. S&S. 2020.

Elsa Ervasti: Luovuuskoulu. Storytel. 2022.

 

Minna Haapasalo, lehtori Turku AMK,
toimi Okulaari-hankkeessa toimijuus-koulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana.

 

otsikkokuva: Niko Vähäsarja