Luo yhteys – verkostoitumisen viisautta jakamassa
Mitä sana verkostoituminen sinussa herättää?
Kaikki luovan alan ammattilaiset eivät suhtaudu sanaan innostuneesti. Sana ei toimi, jos se herättää mielikuvan pakotetusta itsensä markkinoimisesta. Verkostoituminen toimintana ei kuitenkaan ole mitään väkinäistä tai teennäistä. Verkostoituminen on yhteyksien luomista ja ylläpitämistä. Teemme tätä jatkuvasti elämässämme vähintäänkin läheisten ihmisten kanssa. Ylläpidämme luonnostaan ihmissuhteita.
Mikä verkosto on?
Verkosto on toisiinsa linkittyvä joukko ihmisiä, joilla on jossain määrin saman suuntaisia tavoitteita. Verkostoon osallistuvien tavoitteet palvelevat toisiaan. Verkosto on jatkuvasti elävä, se muuttuu vuorovaikutuksen määrän ja laadun mukaan. Ihmisten väliset kontaktit syntyvät ja joko syvenevät ja vahvistuvat tai ohenevat ja haihtuvat. Verkostoituminen ei ole koskaan yksipuolista yhteydenottamista, vaan molemminpuolista vuorovaikutusta. Verkostossa tapahtuu aina erilaisten asioiden vaihtamista. Joskus ihmisten välillä vaihtuvat ajatukset, joskus tiedot, toisinaan taidot, toisinaan myös raha. Hierarkkisessa verkostossa kyse on yleensä kaupankäynnistä, jossa sopimusten pitäminen varmistetaan kirjallisesti ja palveluista laskutetaan.
Eritasoiset verkostot limittyvät yleensä toisiinsa. Samassa suuressa verkostossa on aina ystävyyssuhteita, valtasuhteita, erilaisia hierarkioita, tiiviitä keskittymiä ja löyhiä yhteenliittymiä. Luottamus on keskeinen verkostossa toimimisen valuutta erityisesti tasa-arvoisessa verkostossa. Luottamus on vuorovaikutusta ylläpitävä voima – se että tehdään mitä luvataan. Mitä enemmän ihmisten välillä on luottamusta, sitä läpinäkyvämpää ja suorempaa ihmisten välinen vuorovaikutus on ja sitä helpompaa yhteistyössä toimiminen on.
Okulaari-hanke verkoston luojana
Luovan alan verkoston luominen on ollut Okulaari-hankkeen päätavoitteita. Syyskuun alussa hankkeen kokoontumiseen tulleilta kysyttiin millaisessa verkostossa he haluaisivat toimia. Tulevaisuusvisio -työpajassa 15.9. osallistujat esittivät toiveita: millaisia konkreettisia toimia verkostossa voisi tapahtua. Yksi ehdotus oli matalan kynnyksen verkostoitumistapahtuma tai -tapahtumat, joihin olisi helppo tulla.
Millainen tapahtuma tukee verkostoitumista?
Taide, puhe ja työ tapahtuma 11.5.2023 Turun Taiteen talossa oli mahdollisuus verkostoitua muiden tekijöiden ja eri luovan alan tahojen edustajien kanssa. Päivä oli hyvä esimerkki siitä, että voimme jokainen olla luomassa ja ylläpitämässä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tässä tapahtumassa pyrittiin tekemään tuntemattomiin tutustuminen mahdollisimman helpoksi. Päivän juontajat kannustivat ihmisiä puhumaan vähintään yhdelle tuntemattomalle päivän aikana. Jokainen puheenvuoron esittäjä oli myös valmistautunut etukäteen olemaan saatavilla puheenvuoronsa jälkeen henkilökohtaista kohtaamista varten. Tavata –sovelluksen kautta osallistuja pystyi katsomaan tapahtumaan rekisteröityneiden profiileja ja sopimaan tapaamisia. Ohjelman aikataulu oli rakennettu niin, että jokaisen esiintymisen välissä pystyi nousemaan paikoiltaan ja kiertelemään katsomassa näytteilleasettajia sekä kohtaamassa muita. Tapahtuma levittäytyi sekä Taiteen talon toisen kerroksen tiloihin että pihalle. Tapahtumassa vuorovaikutuksen paikkoja oli siis suunniteltu sekä tilallisesti että ajallisesti. Tämän lisäksi juontajat muistuttivat osallistujia kohtaamaan uusia ihmisiä päivän edetessä.
Kuinka luovan alan ammattilaiset näkevät verkostoitumisen?
Taide, puhe ja työ -tapahtumassa kolme luovan alan ammattilaista pitivät puheenvuorot omasta urastaan. Tiivistän tässä poimintoja heidän puheenvuoroistaan verkostoitumiseen ja luovan alan ammattilaisuuteen liittyen.
Pauliina Räsänen on kansainvälisen sirkustaiteilijan uran tehnyt taiteilija, joka on perustanut oman yrityksen ja luonut ainutlaatuisia esityskonsepteja. Hän toimii ArtTeatron toimitusjohtajana, sirkustaiteilijana ja yrittäjänä. Pauliina korosti puheenvuorossaan kansainvälisten verkostojen luomista. Hänen kohdallaan ne alkoivat syntyä sirkustaiteen opiskelujen kautta Montrealissa. Räsänen muistutti, että vaikka omat opinnot tapahtuisivat kotimaassa, on kansainvälistymiseen monia mahdollisuuksia vaihto-opiskelun, ulkomaan työharjoittelun tai kansainvälisten projektien kautta. Räsänen korosti luovan alan ammattilaisuudessa omaan taiteelliseen näkemykseen luottamista, omaäänisyyttä ja erottuvuutta. Yrittäjänä moni oppi tulee kantapään kautta ja itsereflektoinnin merkitys on suuri. Räsäsen yritys onnistui selviytymään haasteellisesta pandemia-ajasta kehittämällä uusien toteutusmuotojen esityksilleen. He tekivät esimerkiksi drive in -näytöksiä ja puutarhaesityksiä. Räsäsen ura on hieno esimerkki taiteen alan osaamisen muuttamisesta liiketoiminnaksi.
Ishmael Falke on nukketeatteritaiteilija, ohjaaja ja esiintyjä, joka toimii useissa esittävän taiteen vapaan kentän organisaatiossa. Hän on kiertänyt esityksillään vuosia kansainvälisillä festivaaleilla. Kuluneena keväänä hän sai Turun teatterikerhosäätiöltä Janus-tunnustuspalkintoa Extra-neitsyt evankeliumi -esineteatteriesityksen käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja esiintymisestä.
Falke muistutti puheenvuorossaan, että tällä hetkellä vakiintuneet toimijat ovat aloittaneet joskus muutamien ihmisten teoista. Jokainen voi siis myös luoda yhteisöjä ja verkostoja aina ensimmäisestä kontaktista alkaen. Jokainen vapaan kentän teatteriryhmä on lähtenyt pienestä liikkeelle. Luovan alan toimija voi katsoa ympärilleen ja havainnoida mitä ei vielä ole olemassa ja luoda tarpeen mukaan uutta. Yksittäinen toimija voi myös helposti ottaa selvää millaisia ryhmiä ja yhteenliittymiä on jo olemassa ja kysyä kuinka toimintaan pääsee mukaan. Falke on tehnyt erilaisia esityskokonaisuuksia erilaisiin tarkoituksiin. Hän kannusti käyttämään erilaiset strategioita luovassa työssä aina tarpeen mukaan. Hänellä on esityksiä, jotka on suunniteltu kansainväliselle kiertueelle, esityksiä Suomen kiertueille, paikallisia esityksiä teatteritilaan tai tiloihin, jotka eivät ole perinteisesti esitystaiteelle tehtyjä. Hän myös opettaa ja kirjoittaa ja jakaa näin osaamistaan eteenpäin.
Ishmael Falken nettisivuilla on hänen henkilökohtainen työsopimuksensa, jossa hän kuvaa työskentelyn periaatteitaan. Työsopimus lähentelee omaa taiteellista statementia tai manifestia, sillä se avaa niitä arvoja, joiden perusteella Falke tekee valintoja työssään. Työsopimuksessa, joka on viimeksi allekirjoitettu kuluvan vuoden alussa, on kaksitoista kohtaa.
Kohta yksitoista koskee verkostoja ja yhteistyötä:
11. When producing a performance, i will always try to work as far as possible on the base of sharing, using networks and other open equal systems; i will do my best to avoid the capitalist market.
Falke sitoutuu omassa työsopimuksessaan työskentelemään jakamisen periaatteella. Hän haluaa työskennellä verkostoissa ja muissa avoimissa ja tasa-arvoisissa systeemeissä. Falke kuvaa tasa-arvoista verkostoa, joka perustuu luottaukseen.
Nick Dorra on animaatiotuottaja, konsultti ja yrittäjä. Roviolla johtotehtävissä toimineelta, omaa animaatiostudiota pyörittävältä Dorralta kuultiin puheenvuoro pelialan näkökulmasta, joka kaipaa jatkuvasti uusia osaajia. Dorra painotti, että pelialalla näytöt, osaaminen ja kontaktit painavat enemmän kuin alan koulutus. Työnhaku tilanteessa osaamisnäyttö on tärkeäin kriteeri työllistymisessä. Dorra kehotti uran alussa olevia mieluummin keskittymään kehittämään taitoja, jotka ovat harvinaisia, kuin kilpailemaan osaamisessa, joka on yleistä. Ei siis kannata pyrkiä olemaan paras tekijä jossain yleisesti osatussa taidossa, vaan ainoa (tai harvinainen) osaaja, joka tarjoaa jotakin osaamista.
Dorra sanoitti hyvin, millä tavalla verkosto rakentuu: joka päivä, kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Verkostot ovat elinehtoja luovalla alalla työskenteleville. Dorra muistutti, että kaikki vuorovaikutus, jossa olemme, vaikuttaa verkostoomme. Satunnainen kohtaaminen voi johtaa yhteistyöhön, jopa työtilaisuuksiin. Tieto hyvin tehdystä työstä kulkeutuu varmasti eteenpäin, mutta valitettavasti myös palaneet sillat löytää helposti edestään.
Kohti yhteyden ylläpitämistä
Yhteiseen tilaan ja tilanteeseen tuleminen on ensimmäinen askel verkostoitumiseen. Kun astumme uuteen tilanteeseen, voimme joko avautua vuorovaikutuksen mahdollisuudelle tai estää yhteyttä tapahtumasta (vaikka pakenemalla paikalta tai kiinnittymällä pelkästään parhaan kaverin kylkeen). Joskus riittävä askel verkostoitumiseen on vain jatkaa paikalla olemista ja katsella rauhassa mitä tapahtuu, näkyykö tilanteessa ketään tuttua tai jotakuta yhtä ihmistä, jonka kanssa voisi uskaltaa vaihtaa muutaman sanan.
Improvisaatioharjoitteissa harjoitellaan auttamaan vastanäyttelijää. Kysytään aina: kuinka voin saada toisen onnistumaan. Samaa voi ajatella verkostoitumisessakin – miten voin auttaa muita? Voimme saada omalla läsnäolollamme ja vuorovaikutuksellamme toiset tuntemaan olonsa kotoisammaksi. Voimme itse sanoa muutaman sanan ihmiselle, joka seisoo seinän vieressä. Ehkä voimme olla se, joka huomaa kenen on vaikeaa liittyä keskusteluun ja kysyä häneltä jotain. Myös urallaan pitkälle edenneet saattavat olla niitä, joiden on vaikea liittyä joukkoon. Kannattaa siis aina avata suunsa ja kysyä jotain.
Verkostoituminen on yhteyden luomista muutamiin ihmisiin. Jos kaipaat uusia yhteyksiä, aloita niistä ihmisistä, jotka olet jo jossain tilanteessa tavannut. Yhteydet voivat hyvin olla itselle ennestään kevyesti tuttuja. Ensimmäiset askeleet verkostoitumiseen ovat siis kevyttä yhteydenpitoa johonkuhun. Vaikka minuun: minna.haapasalo@turkuamk.fi
Minna Haapasalo, lehtori Turku AMK,
toimi Okulaari-hankkeessa toimijuus-koulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana.
kuvat: Antti Alanko